21. lokakuuta 2009

Puntari huutaa mun nimee

10:40
Heräsin jo monta tuntia sitten, mutta silti kamppailen aamiaisen kanssa. Otin äsken purkin semperin hedelmäsosetta tuolta kaapista. Koko ajan kuitenkin ajattelin onko tosiaan niin kova nälkä että haluan ruokaa. Jos joisin sittenkin vaan vettä. Tuossa se purkki on vieläkin ja lusikka vieressä. Katsotaan miten käy.
Eilen kun menin nukkumaan mietin taas kerran päivän syömisiä. Tajusin että oli ensimmänen päivä ties kuinka pitkään aikaan kun en herkutellut. Join 0,5L light limua ja söin patongin. Ne olivat ainoat "herkut" mitkä suuhuni pistin. Olen itsestäni todella ylpeä. Mutta silti tuntuu että se ei olisi ollut mitenkään sallittua. Kalori määrä oli eilen aivan järkyttävä vaikka en syönyt melkein mitään. Se jättimäinen tonnikala makarooni sörsseli sai aikaan kauheat kalorit. Se pitää lopettaa. Tänään voisin syödä vaikka munakkaan hillityllä kalkkunalla. Nyt on helpompi taas syödä vähän paremmin kun on jotain muutakin kun makaroonia ja tonnikalaa kaapissa.
Sain eilen vastauksen kirjekaveriltani. Ihanaa! Pääsen kirjottelemaan tunteitani taas paperille oikein kunnolla. Jos joskus luet tämän niin yritä ymmärtää miten tärkeä olet minulle.
Katsotaan kuinka pitkälle päivään pystyn olemaan ilman puntaria. Se huutaa mun nimee tuolta makuuhuoneesta. Jos huomiseen pystyn tsemppaamaan niin olen hemmetin ylpee itsestäni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti